Olet tässä:  / Koulujen lakkautus / Uutiset / (18.8.2010) Kyläkoulujen tappolista kääntyy kehityslistaksi

(18.8.2010) Kyläkoulujen tappolista kääntyy kehityslistaksi

Kuusi kaksiopettajaista kyläkoulua on nostettu Seinäjoen kaupungissa lopetettavien listalle: Kitinoja, Isokylä, Koura, Haapaluoma, Honkakylä ja Kihniä. Olisikohan koulujen karsimisessa kyse valtakunnallisessa vanavedessä uimisesta – tavasta säästää, vaikkakin nuo säästöt ovat alkaneet olla marginaalisia ja jopa kyseenalaisia. Sen verran paljon kouluja on maakunnassa jo lakkautettu.

Virkamiestyönä valmistellut perusteet koulujen lopettamiseksi ovat muuttuneet Seinäjoella lapsimäärän laskemisesta opettajien laskemiseen – kaikki kaksiopettajaiset koulut ovat tappolistalla. Näin tapahtuu, jos valtuusto syksyn aikana vahvistaa virkamiesnäkemyksen välttämättömäksi.

Seinäjoen alustava linjauson ristiriidassa valtioneuvoston huhtikuisen periaatepäätöksen kanssa, jonka mukaan suomalaista koulutusvientiä on tehostettava ja tuettava. Suomen koulutusjärjestelmä on maailmalla niin kysyttyä, ettei siihen kyetä täysin vastaamaan. Periaatepäätöksen mukaan koulutuksen osuutta Suomen kokonaisviennistä lisätään merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

Suomalaisen koulutuksen tehokkuus on noussut esiin nimenomaan peruskoulutuksessa, josta kansainvälinen PISA-tutkimus kertoo. Suomalaiset 15-vuotiaat nuoret ovat menestyneet kisoissa ja hankkineet kotimaalleen kultaa.

Olisiko nyt päinvastoin iskun, eikä lakauttamisen paikka Seinäjoella? Peruskoulutus vientiin Etelä-Pohjanmaan kautta! Meillä on Epanet-korkeakouluverkosto valmiina luomaan peruskoulutuksen vientituotteita, jos niin tahdotaan.

Kuntaliitoksia on toteutettu,jotta maakuntaveturissa riittäisi puhtia pitää ja kehittää Etelä-Pohjanmaata valtakunnan kärjessä. Omituista, jos sama kaupunki päättää suistaa omia aktiivisia kyliä pois kehityksen raiteilta – sitähän kyläkoulun lakkauttaminen virkeässäkin kylässä tosiasiassa merkitsee.

Jos jokin kylä saa kuntaliitosten myötä vielä lisää vauhtia omaan tekemiseen, tulisi sen toimintaa tukea, eikä vetää mattoa jalkojen alta. Niin tekee valtiokin, jos uskomme entisen pääministerin Paavo Lipposen kannanottoa ja miksemme uskoisi:

-Valtion on helpompi tulla asioissa vastaan, kun nähdään, että maakunnassa tehdään. Yrittäviä maakuntia ei saa valtion toimin missään nimessä rangaista, Lipponen painotti vieraillessaan Ilkassa lauantaina.

Saako Seinäjoki missäännimessä rangaista sellaisia kyliä, jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan lukuisia uusia asukkaita ja paluumuuttajia lopettamalla niistä kyläkouluja? Entäpä, jos tällaiset kasvukylät saisivatkin kaupungilta kaiken mahdollisen tuen, kuten kunnallistekniikkaa ripeässä tahdissa ja sen tarvittavan kolmannen opettajan, vauhdittamaan kylän kehitystä? Luultavasti juuri näihin kyliin ja niiden kyläkouluihin syntyisi sitä uutta osaamista, jolla suomalaiset lapset edelleen pysyisivät PISA-testien kärjessä. Eteenpäin pyrkimisessä ja kylien välisessä elämäntaistelussa syntyy tietotaitoa ja energiaa, jota ei soisi hukattavan. N ovat aikansa pioneerikyliä.

Kirjoittaja on Ilkka-lehden kaupunkitoimittaja

Ilkka 18.8.2010, Jari E. Hakala

KIRJOITA KOMMENTTI:

Sinun email osoite ei tule näkyville, vaikka se on pakko laittaa. Pakollinen kenttä tulee täytää ( * )

Yhteystiedot

PERUSOPETUS.fi

Perus- ja erityisopetuksen tietopankki

Ylläpito ja yhteydenotot: Ari-Pekka Harju
puh: +358 50 5235 671
email: info(at)perusopetus.fi