Olet tässä:  / Ammatillinen koulutus / Koulujen lakkautus / Koulukiusaaminen / Köyhyys / Lukio / Peruskoulu / Uutiset 2015 / Vieraskynä / (13.8.2015) Peruskoulun uusi suunta haussa

(13.8.2015) Peruskoulun uusi suunta haussa

kotijakoulu

Miten käy peruskoulun – tätä miettivät opettajat ja erityisesti ne vanhemmat, joiden ekaluokkalaiset ovat pakkaamassa ensimmäisen koulupäivän reppua.

Koulutusleikkaukset eivät iske pahiten perusopetukseen, mutta yleinen niukkuus on tosiasia. Kun nykyisen ja edellisen hallituksen leikkaukset opetuksessa ja koulutuksessa lasketaan yhteen, kohoaa summa OAJ:n laskujen mukaan peräti 2,3 miljardiin euroon.

Hallituksen pelastusrengas on miljardin kärkihankepotti, josta koulutukseen on alustavasti varattu 350 miljoonaa. Tästä summasta iso osa käytettäisiin digiajan peruskoulujen uusiin oppimisympäristöihin ja varhaiseen kieltenopetukseen, keskeisesti myös opettajien valmiuksien parantamiseen.

Hyvät viestit koulumaailmaan ovat tärkeitä, sillä pakkolomautukset ja vähenevät resurssit ovat syöneet opettajien uskoa kutsumusammattiin. Vaikka opettajan ammattia edelleen arvostetaan, on peruskoulun tulevaisuudelle kohtalokasta, jos lahjakkaat nuoret eivät enää koe opettajan työtä inspiroivaksi.

Haminan voimistelusaliin koottiin viime vuonna lomautusten tähden 78 koululaisen massaluokka. Tämä tuskin jää poikkeusilmiöksi.

Opetusryhmätkin ovat kasvussa, sillä valtio ei enää ensi vuonna myönnä kunnille valtionapua ryhmäkokojen pienentämiseen. Tämä voi johtaa 900 opettajan vähentämiseen. On yhä enemmän kiinni kunnan taloudesta miten tasokasta perusopetusta kyetään tarjoamaan.

Eriarvoistuminen vauhdittaa kilpailua – ja kytkentä toimii myös toisinpäin. Etenkin isoissa kaupungeissa erityiskoulut houkuttelevat. Turussa 37 prosenttia seitsemäsluokkalaisista valitsi vuonna 2010 painotetun opetuksen. Uutta on, että päiväkoti-ikäisille lapsille järjestetään pääsykokeita.

Kilpailu oli päivän sana myös 2000-luvun Suomessa. Tämä selviää Harvardissa työskentelevän Pasi Sahlbergin Suomalaisen koulun menestystarina -teoksesta, jonka soisi kuluvan täkäläistenkin poliitikkojen käsissä.

Pulina tasapäistävästä peruskoulusta katkesi kuitenkin leikaten 2001, jolloin ensimmäinen Pisa-testi nosti Suomen OECD-maiden ykköseksi. Pehmeä malli ja tasa-arvo olivatkin menestystekijöitä.

Suomen salaisuus ei ollut tuolloin uusi huippuinnovaatio, vaan kansainvälisten ideoiden luova sulauttaminen. Toisin kuin muualla, kilpailun ja laaduntarkkailun sijaan Suomen peruskoulussa on uskallettu luottaa opettajien itsenäisyyteen sekä ammatilliseen vastuuseen.

Suomen koulutus on nyt vaativassa tienhaarassa. Kilpailun, keskusjohtoisuuden ja orjallinen tuntijakoajattelun sijaan Sahlberg esittää vision tulevaisuuden uteliaasta koulusta, jossa jokainen oppilas voi löytää intohimon ja sitä kautta oman lahjakkuutensa.

Tämäkään uusi tie ei ole ilmainen.

Marketta Mattila / Iltalehti

KIRJOITA KOMMENTTI:

Sinun email osoite ei tule näkyville, vaikka se on pakko laittaa. Pakollinen kenttä tulee täytää ( * )

Yhteystiedot

PERUSOPETUS.fi

Perus- ja erityisopetuksen tietopankki

Ylläpito ja yhteydenotot: Ari-Pekka Harju
puh: +358 50 5235 671
email: info(at)perusopetus.fi