Ruotsalaisen seksuaalikasvatusta tarjoavan RFSU-järjestön uudessa seksuaalikasvatusvideossa kerrotaan suoraa asiaa seksistä, homoudesta, transsukupuolisuudesta ja rakastumisesta. Animaatiovideolla nuoret ovat erivärisiä, heteroja ja homoja, eikä mitään seksuaalisuuteen liittyvää asiaa jätetä käsittelemättä.

RFSU-järjestön mukaan video syntyi tarpeesta tuoda suomalaiskouluihin ajantasaista seksuaalivalistusmateriaalia.

- Videolla kehotetaan nuoria nauttimaan omasta seksuaalisuudestaan. Siinä korostetaan myös sitä, ettei kaikkia kiinnosta seksi lainkaan, ja sekin on ihan ok, sanoo Hanna Pasanen Suomen RFSU:sta.

Nuoret pitävät avoimesta käsittelytavasta
Vantaalaisessa Ruusuvuoren koulussa seksiasiat on otettu jo käsittelyyn terveystiedon tunneilla kaikkien kahdeksasluokkalaisten kanssa. Oppilaat suhtautuvat uuteen opetusvideoon positiivisesti.

- Siinä puhutaan avoimesti eikä salailla tai häpeillä mitään, se on hyvä, kahdeksasluokkalainen Kimi Tsutsunen sanoo.

Lue koko artikkeli YLE:n verkkosivuilta

Mistä on kyse?

• Ruotsalainen seksuaalikasvatusta tarjoava järjestö tarjoaa suomalaisille kouluille ilmaiseksi uutta seksuaalikasvatusvideota.
• Videossa seksiä käsitellään monipuolisesti ja kiertelemättä.
• Vanhempainyhdistys ei videosta pidä. Yhdistyksen mukaan vapaamielinen video ei sovi kaikille oppilaille. Heidän mukaansa suomalaisten tulisi uudistaa sekusaalikasvatusta kotimaisena yhteistyönä.

Viime vuoden alussa uudistunut perustusopetuslaki on Opettajien ammattijärjestön mukaan tuonut jäsenkunnalta koko ajan enemmän huolestuneita yhteydenottoja. – Viikoittain tulee huolestuneita viestejä siitä, että haastavia ja tukea tarvitsevia oppilaita sijoitetaan suuriin yleisopetuksen ryhmiin niin paljon, että turvallisuus ja vuorovaikutusta vaativa oppiminen ryhmissä vaarantuu, kertoo OAJ:n erityisasiantuntija Merja Koivisto.

Opettajien yhteydenottojen määrä on kasvanut erityisesti tänä keväänä.

– Lisääntyneet kysymykset kertovat siitä, että nyt aletaan olla perillä siitä, mitä lakimuutos käytännössä tarkoittaa, Koivisto arvioi.

Lainmuutos muutti erityisopetusta niin, että tukea tarvitsevat oppilaat pyritään tukitoimia tehostamalla pitämään yleisopetusryhmissä mahdollisimman pitkään. Erityisopetus pyritään järjestämään muun opetuksen yhteydessä ja välttämään siirtoja erityisluokkiin tai –kouluihin.

OAJ:n mukaan osa kunnista soveltaa lakia pääosin taloudellisin perustein ja välttelee oppilaiden kalliita sijoituksia erityiskouluihin. Lisäksi kuntien toimintatavat eroavat toisistaan, vaikka käytäntöjen pitäisi olla samat ympäri maata.

– Lähikouluperiaatetta toteutetaan liian usein säästösyistä. Jos erityisen tuen piirissä opiskelevaa oppilasta opetetaan yleisopetusryhmässä, ryhmäkoon pitäisi pienentyä. Lisäksi oppilaan pitäisi saada erityisopettajan antamaa erityisopetusta, Koivisto muistuttaa.

Kaikkialla tilanne ei ole toki yhtä synkkä. Esimerkiksi Turun Hannunniitun koulussa ollaan optimistisia.

– Olemme nyt vuoden mittaan opetelleet tätä järjestelmään kantapään kautta, ja uskon, että ensi vuonna asiat sujuvat jo paremmin, sanoo rehtori Timo Kalske.

Asiasta kertoi Turun Sanomat

Yhdysvalloissa Georgiassa poliisi on puolustanut tekojaan pidätettyään viime viikolla koulussa riehuneen kuusivuotiaan tytön.
 
Poliisi vei Salecia Johnsonin koulusta käsiraudoissa viime perjantaina. Tytön väitettiin repineen tavaroita seinältä sekä heitelleen leluja ja kirjoja. Viranomaisten mukaan tyttö heitti lisäksi koulun rehtoria pienellä hyllyköllä, hyppi paperisilppurin päällä ja yritti rikkoa lasikehikon.

 
Koulu soitti paikalle poliisin, joka yritti rauhoittaa tyttöä rehtorin toimistossa. Poliisin mukaan tyttö kuitenkin vastusteli. Salecia laitettiin tämän jälkeen käsirautoihin sekä tämän oman että muiden turvallisuuden takia.
 
Rautoihin laittamisen jälkeen viranomaiset olivat yrittäneet tavoittaa tytön huoltajaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Tyttö vietiin lopulta koululta käsiraudoissa poliisiasemalle.
 
Tytön sukulaiset ovat valittaneet Salecian saamasta kohtelusta ja syyttävät poliisia ylilyönnistä. Salecian äiti ja täti hakivat tytön poliisiasemalta, jossa tätä näiden kertoman mukaan säilytettiin sellissä. Naisten mukaan Salecia järkyttyi pahoin tapauksen yhteydessä
 
– Hän saattoi käyttäytyä huonosti, muttei niin huonosti, että hänet olisi täytynyt laittaa rautoihin ja viedä poliisiasemalle, Salecian täti Candance Ruff arvosteli.
 
Tapaus on käynnistänyt Yhdysvalloissa jälleen rajun keskustelun siitä, reagoidaanko kouluissa liian rajusti oppilaiden käytökseen.
 
Monissa yhdysvaltalaiskouluissa oppilaiden riehuntaan on alettu suhtautua nollatoleranssilla maassa tapahtuneiden kouluampumisten vuoksi.
 
Asiantuntijoiden mukaan asenteiden kiristyminen on lisännyt hyvinkin nuorten oppilaiden pidätyksiä.

Asiasta kertoi MTV3:n verkkosivut

Mies oli ensin mennyt entisen tyttöystävänsä isän työpaikalle ja ampunut tätä käteen. Merkinantopistoolilla ammuttu laukaus haavoitti isää vain olkavarresta. Epäilty on tunnustanut, että tarkoitus oli surmata isä.

Työpaikalta epäilty siirtyi Oriveden Yhteiskoululle, jossa hän aikoi surmata kolme ihmistä. Epäillyn mukaan nämä kolme olivat aiheuttaneet harmia hänen entiselle tyttöystävälleen.

Epäillyn mukaan entistä tyttöystävää ei ollut tarkoitus vahingoittaa vaan hakea hänet jollakin tapaa turvaan.

Ampujan nimeämistä henkilöistä kaksi oli luokkahuoneessa, jonka oven läpi mies ampui. Yksi nimetyistä oli ampumishetkellä muualla koulun tiloissa. Kouluammuskelussa ei

Kuulusteluissa epäilty ei osannut kaikilta osin selittää toimintaansa.

Häntä esitetään lähetettäväksi mielentilatutkimukseen jo esitutkinnan aikana.

Poliisi jatkaa asianosaisten kuulusteluja.

Ammuskelu tapahtui 30. maaliskuuta. Epäillylle oli jo aiemmin haettu lähestymiskieltoa.

Noin kolme viikkoa ennen ammuskelua epäillyn entinen tyttöystävä katosi. Hänet löydettiin myöhemmin Posiolta epäillyn seurasta.

Asiasta kertoi Iltalehden verkkosivut

Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistuvaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.

Milloin kehenkin oppilaaseen kohdistuvaa härnäämistä ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja ja pahimmassa tapauksessa kiusattu tekee itsemurhan.

Ja näitä tapauksia löytyy

YouTube videoita

Kouluterveydenhuoltoon 1990-luvulla tehdyt säästöt lisäsivät lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarvetta, toteaa tuore väitös.

Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidossa eniten säästäneet kunnat joutuivat satsaamaan jo 2000-luvun alkupuolella huomattavasti vertailukuntia enemmän erikoissairaanhoitoon.

Itä-Suomen yliopistossa tänään tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikeahoitoisia nuoria mielenterveyspotilaita päätyi kalliiseen laitoshoitoon erityisen paljon niistä yli 30 kunnasta, jotka säästivät 1990-luvulla rajuimmin kouluterveydenhuollossa sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnassa.

Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen tarkastelee lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja vuosina 1994-2008 sekä Kuopion Niuvanniemen sairaalassa tahdonvastaisesti hoidettujen nuoriso-osaston potilaiden elämänvaiheita.

Vaikeahoitoisen alaikäisen laitoshoito on kallista, hoitokulut voivat nousta jopa 1,7 miljoonaan euroon 18 ikävuoteen mennessä. Tutkijan mukaan palvelujärjestelmä ei ole osannut vastata oikea-aikaisesti potilaiden tarpeisiin. Myös lastensuojelun tukitoimet ovat olleet riittämättömiä.

-STT

Arkiston satoa v. 1999

Pojan kiusaaminen alkoi Korjuksen mukaan ulvilalaisessa koulussa jo toisella luokalla ja kiusaaminen jatkui koko ala-asteen ajan. Haukkuminen ja fyysinen väkivalta olivat pojalle arkipäivää, vaikka kiusaaminen oli niin koulun, vanhempien kuin oppilaidenkin tiedossa.

– Viimein rehtori totesi, etteivät he pysty takaamaan pojan turvallisuutta ja hän ehdotti lapsen siirtämistä kotikouluun, Korjus ihmettelee.

Korjus päätti kuitenkin hakea pojalle uutta koulupaikkaa Porista. Pori hylkäsi Korjuksen anomuksen, eikä suostunut tarjoamaan koulukiusatulle lapselle uutta opiskelupaikkaa.

Korjus valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka velvoitti Porin koulutoimen tarjoamaan Korjuksen pojalle koulupaikan Porista. Perusteena oikeuden päätökselle oli pitkään jatkunut koulukiusaaminen.

Vuosien kiusaaminen loppui koulun vaihtamiseen. Korjus haluaakin kannustaa vanhempia taistelemaan kiusattujen lasten puolesta jopa oikeusteitä myöten, jos muu ei auta.

Korjus nostaa esille myös koulujen käyttämän KiVa Koulu -ohjelman, jonka taakse on hänen mukaansa helppo kätkeytyä tositilanteessa.

– Opettajat kuittaavat kiusaamisen usein sillä, ettei meidän koulussa kiusata, sillä meidän koulu kuuluu KiVa Koulu -ohjelmaan.

Friitalan koulun rehtori Jukka Kotiranta ei halua ottaa kantaa Korjuksen tapaukseen, mutta vakuuttaa koulun puuttuvan kiusaamistapauksiin aina.

Kotirannan mukaan koulussa on parhaillaankin kiusaamistapauksia käsittelyssä.

Asiasta kertoi Satakunnan Kansa

 
Tänään julkistetussa raportissa todetaan, että “keskeiset sosiaaliviranomaiset epäonnistuivat pojan hoidossa”.
 
Poika oli diagnosoitu masentuneeksi ja käyttäytymishäiriöiseksi, itsetuhoiseksi ja kiusatuksi. Hänelle määrättiin erilaisia lääkkeitä. Hän tapasi myös lastenpsykiatrin.
 
Raportissa todetaan, että eri tahojen yhteistyö oli kuitenkin huonoa ja useita laiminlyöntejä tapahtui pojan hoidossa. Poikaa hoitava taho oli erikoistunut aikuisten potilaiden hoitoon, joten pienen pojan vaatimat toimenpiteet jäivät tekemättä. Raportissa todetaan, että pojan ääni ja toiveet kaikuivat paikassa kuuroille korville.
 
Raportissa poikaa kuvaillaan erittäin haavoittuvaiseksi lapseksi, joka ei kokenut itseään rakastetuksi tai halutuksi. Pojan vanhemmat eivät tukeneet lasta, mutta viranomaiset eivät asettuneet tilanteessa pojan puolelle.
 
Lisäksi on epäilty, että pojan vahvalla lääkityksellä olisi osansa itsemurhassa. Pojan elimistöstä mitattu lääkemäärä ylittää aikuispotilaille suositellut rajat. Tapaus onkin herättänyt Britanniassa keskustelua lapsille määrättävistä mielialalääkkeistä.
 
Raportin loppupäätelmä on, että yksikään viranomainen ei yksinään ole syyllinen pojan epätoivoiseen tekoon. Sen mukaan kaikkien lastensuojelussa mukana olevien tahojen on syytä katsoa peiliin pikkupojan traagisen lopun vuoksi.

Video (olimme pojan kanssa Timo Harakan ohjelmassa – “Musta laatikko”)

15-vuotias tyttö kärsi hiljaa eikä kertonut kiusaamisestaan kenellekään ennen kuin ahdistuneena riisti oman henkensä.
 
15-vuotiasta Elisaa kiusattiin koulussa rajusti. Ivaa, nimittelyä, lopulta myös fyysistä väkivaltaa. Elisa ei ikinä kertonut kiusaamisesta vanhemmilleen vaan yritti kestää, ottaa lyönnit ja potkut vastaan.
 Lopulta nuoren tytön voimat loppuivat.

 
“En mä jaksa tätä. En oikeestaan jaksas enää koko saatanan elämää. Tällasta tää nyt sit on, eikä se muutu mihinkää”, Elisa kirjoitti päiväkirjaansa.
 
Vuosi sitten 15-vuotias nuori päätyi lopettamaan oman elämänsä. Jäljelle jäi tytön päiväkirja, josta hänen vanhempansa viimein saivat lukea koko tarinan siitä, mitä tytär oli viimeisinä vuosinaan saanut kestää.
 
Kirjailija Minttu Vettenterä on kirjoittamassa Elisan tarinaa kirjaksi. Tulevasta kirjasta kertoi ensimmäisenä MTV3. Projekti alkoi viime kesänä, kun Vettenterän ja Elisan isän yhteinen tuttu johdatteli toisensa vuosia sitten tunteneet kirjailijan ja lapsensa menettäneen miehen keskustelemaan keskenään.

Kahdeksatta luokkaa käyvä poika joutui äärimmäisen koulukiusaamisen uhriksi tiistaina iltapäivällä, kun neljä seitsemäsluokkalaista poikaa hyökkäsi koulumatkalla tämän kimppuun.

- Uhri on hyvin hiljainen ja rauhallinen ja hän tuskin on ketään noin pahasti suututtanut. Tämä vaikuttaa suunnitellulta teolta, kertoo eräs koulun henkilökuntaan kuuluva.

Ilmoittajan mukaan poika vietiin sairaalaan verissäpäin ja hän sai aivotärähdyksen. Opettajilla on tapaus tiedossa ja vanhemmille on lähetetty tapauksesta tiedote.

Poliisi ja koulu tutkivat

Koulun rehtorin mukaan koulu kantaa vastuun tällaisissa tapauksissa. Hänen mukaan tapaukseen on jo reagoitu. Rehtorin mukaan osa tapaukseen osallistuneista pojista on eri koulusta kuin uhri.

- Meillä on suunnitelmat tällaisiin tilanteisiin ja niiden mukaan mennään. Kun tapaus on meidän ja poliisin taholta selvitetty, niin sitten harkitaan kurinpitotoimia, rehtori kertoo.

- Ihmettelen kyllä, ettei näin rajuun tekoon ole pystytty puuttumaan tämän voimakkaammin. Nämä neljä poikaa jatkavat ilmeisesti ihan normaalisti koulua muiden kanssa, Iltalehteen yhteyttä ottanut henkilö hämmästelee.

Tapauksesta on tehty rikosilmoitus ja poliisi jatkaa tapauksen selvittelyä yhdessä koulun kanssa.

Asiasta kertoi Iltalehti